Vajaan kahden viikon loma teki kyllä todella hyvää. En edes tajunnut lomantarvettani ennen kuin heräsin ensimmäisenä lomapäivänä pitkästä aikaa pirteänä kuin peipponen. Kyllä se vain on niin, että jokainen tarvitsee ja on ansainnut välillä kunnon loman itselleen. Tiedän vanhempieni seuraavan tätä blogia, joten on myös mainittava, että oli varsin mukava viettää välillä vähän enemmän aikaa heidänkin kanssaan.
Erityisesti loman vietto piristi, koska siihen ei tarvinnut käyttää henkilökohtaisia lomapäiviä (HL) - sain sen kuntoisuusvapaana eli kuntsareina. Kun pohdin loma-asiaoita tarkemmin, havahduin myös siihen todellisuuteen, että käytin ainoastaan kaksi kaikista 18 henkilökohtaisesta lomapäivästäni puolen vuoden aikana. Olen ollut niiden suhteen erittäin säästeliäs osittain sen takia, että olen kerryttänyt itselleni suhteellisen paljon ylityövapaata. Tällä hetkellä ylityösaldo taitaa olla jopa viisi lomapäivää, vaikka olen käyttänyt niitä pitkin syksyä. Suunnitelmanani on kerätä niitä mahdollisimman paljon palvelukseni loppupäähän, ettei tarvitse työskennellä niin paljon kesäaikaan. Kyse ei ole siitä, että minulla olisi hirveä hinku rannalle - en vain kaipaa kuukauden heinänleikkuupestiä.
Tämä loman jälkeinen ensimmäinen työviikko on verrattain hiljainen, sillä kaikki nuoret ole eivät vielä palanneet kouluun eikä opistolla tai kirkon koulutuskeskuksessa ole vielä tällä viikolla yhtään kurssia aikuisille. Henkilökunta työllistää kuitenkin ihan kiitettävästi myös minua varsinkin nyt, kun vahtimestari on vielä lomalla. Älysin vasta tänään tehdä erään hänelle normaalisti kuuluvan homman, joka olisi ollut paikallaan tehdä jo eilen - käynnistää loman ajaksi suljetut info-monitorit, joissa näkyy muun muassa päivittäiset luokkatilat. Sattuuhan näitä.
Nyt kun vuosi on vaihtunut, alan vähitellen kohdistaa katsettani ensi kesään ja syksyyn - ts. aikaan siviilipalveluksen jälkeen. Aloitan ensi syksynä opiskelun Joensuun yliopistossa, joten asunnon löytäminen samalta suunnalta on prioriteetti numero yksi. Asia on siinä mielessä hyvällä mallilla, että hakupaperit lähtevät tänään postiin ja kohti Joensuun opiskelija-asuntovälityksen toimistoa. Nyt pitää enää vain toivoa ja rukoilla, että meille löytyy sopivan hintainen ja kokoinen asunto. Onneksi on koko kevät aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti