Kaikenlaista pikku hommaa riittää. Suurimpana projektina minulla on nyt työn alla resparakennuksen luokkien kaluston jaloissa olevien huopalappujen vaihtaminen. Olen yhtään liioittelematta liimannut varmasti jo monta sataa huopalappua ja käännellyt parisataa tuolia ja penkkiä. Alkaa hieman jo homma puuduttaa, vaikken ole lähelläkään valmis. Mutta jonkunhan nuokin hommat on tehtävä, ja voisi toisaalta olla paskempiakin tehtäviä.
Asuntolaelämä on osoittautunut ainakin asukkaittensa osalta paljon villimmäksi kuin osasin kuvitella. Saapumispäivän hiljainen kooma hämäsi petollisesti. Nyt kun suurin osa opiskelijoista on saapunut, menoa ja meininkiä riittää - mutta sehän on vain hyvä! Ei tule nyhjötettyä huoneessakaan niin paljonl, kun on seuraa. Taisin panostaa sisustukseen melko turhaan. Kuulin myös, ettei verhoja olisi saanut vaihtaa joidenkin paloturvallisuusjuttujen takia. Ihme meininkiä, mutta verhoja en vaihda! Saavat tulla itse repimään, jos kiinnostaa. Eikä niiden tarvitsekaan lähteä minnekään ennen kuin (yleisesti tiukkuutensa takia pelätty) asuntolavalvoja huomaa - eli ei hyvällä tuurilla koskaan. En tosin edesauta huomaamattomuuttani kuuntelemalla jytää...
Tein mielenkiintoisen havainnon tarjoiltavasta ruoasta: yleisesti ottaen lounas on paljon tasokkaampi kuin päivällinen. Olen tosin ollut täällä vasta pari päivää, joten on vaikea tehdä kunnon arvio. Pitää tarkkailla tilannetta viikkojen aikana.
- Sivari-Atte
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti